Samaistumispintaa lestadiolaiskirjasta

Eilen huomasin kirjaston pöydällä Pauliina Rauhalan Taivaslaulun. Läheiseni oli kehunut lestadiolaisperheestä kertovaa kirjaa, joten nappasin sen mukaani. Luin kirjastolla kolmasosan ja kotiin päästyäni loput. Kauniisti kirjoitettu tarina pitää kiinni ja etenee monessa tasossa. Viimeisen luvun vertauskuvat tuntuvat kankeilta, mutta vastapainona on tuttuja paikkoja Oulussa, herkkää lapsiperhekuvausta sekä samaistuttavat päähenkilöt, joilla on vaikeuksia uskonsa vaatimusten kanssa.... Continue Reading →

Mainokset

Karttamisesta voi valehdella, koska todistajat eivät niitä juttuja lue

Hesarin juttu (linkki on kirjoituksen lopussa) syyskuussa Jehovan todistajien seurakunnissa näytetystä videosta sai kirjoittamaan muutaman kappaleen meidän ex-todistajien karttamisesta. Aihepiiri on usein aika keskeinen, kun joku kertoo syistään irtautua liikkeestä. Se myös on saarnaamistyön ohella asioita, joista todistajat ainakin mediassa nykyään tunnetaan. Video opastaa yksiselitteisesti välttämään kaikkea yhteydenpitoa entisiin todistajiin ja sama käsky toistetaan monissa liikkeen... Continue Reading →

Aika lopettaa häpeily

On vienyt aikaa tajuta, että Jehovan todistaja -menneisyys on paitsi iso ja erottamaton osa itseäni tulevaisuudessakin, myös sellainen uniikki kokemus, jota asiantuntemukseksikin kutsutaan. Tämä oivallus on tullut osittain siinä vaiheessa, kun aloin haaveilla kirjan kirjoittamisesta, mutta viimeistään tänä vuonna, kun olen pohtinut enemmän ja syvempään ammatillista olemustani ja tavoitteitani. Kun veri vetää joka tapauksessa kirjoittamaan... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑