Vapautus asepalveluksesta on keino sitouttaa nuoria Jehovan todistajiin

Eilen uutisoitiin Helsingin hovioikeuden päätöksestä, jonka mukaan Jehovan todistajien vapauttaminen poikkeuslailla asepalveluksesta syrjii muita kieltäytyjiä. Syyttäjä aikoo kuitenkin hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, joten yhdenvertaisuusvaltuutetun ajamaan juttuun saatetaan saada vielä painavampi päätös. Oman ja muilta kuultujen kokemusten perusteella asepalveluksen välttäminen on keskeisiä syitä sille, miksi moni käy kasteella eli liittyy virallisesti Jehovan todistajiin jo teini-iässä. Syy... Continue Reading →

Mainokset

Äänestin puoliksi salaa vielä 7 vuotta sitten

Olen seurannut presidentinvaaleja ristiriitaisin tunnelmin. Yhtäältä olen ollut helpottunut päätöksestäni skipata kaikki vaalityömahdollisuudet, toisaalta on ollut outo olo, sillä muutaman vuoden sisällä olen tehnyt tiiviisti hommia monessa vaalikampanjassa. Sairastelu on kelpo syy jättää vaalitouhut väliin ja presidentinvaaleista touhottaminen tuntuu muutenkin kiinnostavan vain puolueihmisiä, mutta kyllä tässä on vähän ulkopuolinen olo ollut. Vaaleilla ja äänestämisellä on... Continue Reading →

Jehovan todistajat sopivat hyvin Venäjälle, mutta toiminta silti kiellettiin

Iltalehti uutisoi kymmenien venäläisten Jehovan todistajien hakeneen turvapaikkaa Suomesta Venäjän valtion kiellettyä liikkeen toiminnan. Uutinen herätti luonnollisesti ajatuksia, ristiriitaisiakin. Ensinnäkin on selvää, että Jehovan todistajien toiminnan kieltäminen ja omaisuuden takavarikoiminen rikkoo uskonnonvapautta. Jos valtioilla olisikin oikeita syitä puuttua liikkeen toimintaan ja suojella esimerkiksi sen piirissä olevia lapsia, rikosepäilyt ja ekstremismisyytökset haisevat kauas ortodoksikirkon vaikutukselta. Valtion... Continue Reading →

Vartiotornin varjossa luettu

Luin Aila Ruohon kirjan Vartiotornin varjossa – Toisenlainen totuus jehovantodistajuudesta. Pääasiassa entisten Jehovan todistajien haastatteluihin perustuva kirja jäsentää hyvin liikkeen olemusta ja sitä voi suositella kenelle tahansa tietokirjaksi liikkeesta. Tässä muutama oma huomio: Kirja käy vertaistuesta. Teksti on hyvin toimitettua, ja entisten todistajien ja todistajien läheisten kokemukset ovat pääosassa. Henkilökohtaisesti lukukokemus oli eheyttävä – se auttoi... Continue Reading →

Samaistumispintaa lestadiolaiskirjasta

Eilen huomasin kirjaston pöydällä Pauliina Rauhalan Taivaslaulun. Läheiseni oli kehunut lestadiolaisperheestä kertovaa kirjaa, joten nappasin sen mukaani. Luin kirjastolla kolmasosan ja kotiin päästyäni loput. Kauniisti kirjoitettu tarina pitää kiinni ja etenee monessa tasossa. Viimeisen luvun vertauskuvat tuntuvat kankeilta, mutta vastapainona on tuttuja paikkoja Oulussa, herkkää lapsiperhekuvausta sekä samaistuttavat päähenkilöt, joilla on vaikeuksia uskonsa vaatimusten kanssa.... Continue Reading →

Karttamisesta voi valehdella, koska todistajat eivät niitä juttuja lue

Hesarin juttu (linkki on kirjoituksen lopussa) syyskuussa Jehovan todistajien seurakunnissa näytetystä videosta sai kirjoittamaan muutaman kappaleen meidän ex-todistajien karttamisesta. Aihepiiri on usein aika keskeinen, kun joku kertoo syistään irtautua liikkeestä. Se myös on saarnaamistyön ohella asioita, joista todistajat ainakin mediassa nykyään tunnetaan. Video opastaa yksiselitteisesti välttämään kaikkea yhteydenpitoa entisiin todistajiin ja sama käsky toistetaan monissa liikkeen... Continue Reading →

Aika lopettaa häpeily

On vienyt aikaa tajuta, että Jehovan todistaja -menneisyys on paitsi iso ja erottamaton osa itseäni tulevaisuudessakin, myös sellainen uniikki kokemus, jota asiantuntemukseksikin kutsutaan. Tämä oivallus on tullut osittain siinä vaiheessa, kun aloin haaveilla kirjan kirjoittamisesta, mutta viimeistään tänä vuonna, kun olen pohtinut enemmän ja syvempään ammatillista olemustani ja tavoitteitani. Kun veri vetää joka tapauksessa kirjoittamaan... Continue Reading →

Käsikirjoituksesta: Vaarallista ystävyyttä

Suhtautumista liikkeen ulkopuolisiin ihmisiin kuvaa kaksi kokemaani tapausta. Ensimmäinen tapahtui juhannuksena 2010 Ouluhallissa, jossa osallistuin muiden Pohjois-Suomen Jehovan todistajien kanssa jokakesäiseen konventtiin. Sen ohjelmaan kuuluu perinteisesti liikkeen opetuksia havainnollistava näytelmä. Tällä kertaa näytelmä varoitti ystävystymästä ”maailmallisten” eli ei-todistajien kanssa. Muistan näytelmästä kohtauksen, jossa ”vaarallisia ystävyyssuhteita” luonut päähenkilö joutui uusien ystäviensä kanssa liikenneonnettomuuteen. Koska ystävät eivät... Continue Reading →

Tuttuja juttuja entisiltä skientologeilta

Katsoin Going Clear: Scientology -nimisen dokumentin, joka on esitetty tällä viikolla Docventuresissä. Se on Areenalla katsottavissa vielä vajaan kuukauden. En ollut aiemmin perehtynyt skientologiaan joitain viihdeuutisia enempää, mutta dokkarin perusteella uskonnon "teologinen" tausta vaikuttaa jopa tavallista huuhaammalta. Parhaita paloja on heti Wikipedia-artikkelin kärjessäkin. Rahan ja vallan hankkiminen johtajilleen lienee skientologian varsinainen missio. Mielenkiintoisia dokumentissa olivat liikkeestä... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑